Yrityssaneerauksella helpotusta maksuvaikeuksiin?

Viimeaikaiset tapahtumat ovat aiheuttaneet ongelmia monille eri alojen yrittäjille ja yrityksille. Monella vaikeudet alkoivat pitkään kestäneestä koronapandemiasta, eikä esimerkiksi Venäjän/Ukrainan tilanne ole yritysten tilannetta ainakaan helpottanut. Energian ja polttoaineen hintojen nousu oli vasta alkua, kun kiihtyneen inflaation myötä lähes kaikki kustannukset ovat nousseet paikoin jopa rajustikin. Lisäksi esim. pankkilainojen osalta saatiin pitkään nauttia lähes nollakoroista, mutta esimerkiksi tällä hetkellä (tammikuu 2024) euribor -viitekorot ovat edelleen lähes neljässä prosentissa. Viitekoron päälle tulee toki myös pankin kanssa sovittu marginaali. Ei siis olekaan ihme, että monen yrityksen taloudellinen tilanne on heikentynyt voimakkaasti, ja monen yrityksen kohdalla uhkana on maksukyvyttömyys, ja velkataakan kasvaessa liian suureksi lopulta jopa konkurssi.

Mitä aiemmin yrityksen vaikeudet havaitaan ja niihin reagoidaan, sitä suuremmat mahdollisuudet yrityksellä on selvitä vaikeiden aikojen yli. Välttyäkseen konkurssilta maksuvaikeuksiin ajautuneen yrityksen on mahdollista esimerkiksi hakeutua yrityssaneeraukseen. Yrityssaneerauksesta säädetään yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (YSL). YSL:n muutoksen myötä käytössä ovat olleet vuodesta 2022 lähtien niin kutsuttu varhainen saneerausmenettely, sekä perusmuotoinen saneerausmenettely.

Varhaiseen saneerausmenettelyyn voi hakea vain velallinen itse, ja menettely voidaan aloittaa silloin, jos velallista uhkaa maksukyvyttömyys. Maksukyvyttömyyden uhalla tarkoitetaan sitä, että yrityksen taloudellinen tilanne ja muut tekijät huomioon ottaen on ennakoitavissa, että yrityksellä on konkreettinen riski ajautua maksukyvyttömäksi. Varhaisen saneerausmenettelyn etuna perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn verrattuna on se, että siinä on vähemmän esteperusteita. Esteperusteista on kerrottu tarkemmin jäljempänä.

Mikäli yhtiö on jo ajautunut maksukyvyttömäksi, ei varhaista saneerausmenettelyä voida enää aloittaa, vaan tällöin tulee kyseeseen perusmuotoinen saneerausmenettely. Hakemuksen perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn voi tehdä joko velallinen itse, yksittäinen velkoja tai useampi velkoja yhdessä.

Saneerausmenettelyyn hakeutuminen tapahtuu käräjäoikeudelle tehtävällä hakemuksella. Hakemuksella on osoitettava yrityksen toiminnan olevan saneerauskelpoinen, eli että toiminta on saneerauksella ”elvytettävissä” kannattavaksi. Saneeraushakemuksella on mahdollista hakea veloille lisää maksuaikaa, velkojen leikkaamista, tai molempia edellä mainittuja. Hakemuksesta tai sen liitteistä tulee käydä ilmi tiedot yrityksen varoista, veloista ja taloudellisesta tilanteesta (enintään kolme kuukautta vanha tilinpäätös tai välitilinpäätös), selvitys talousvaikeuksien syistä, yritystoiminnan ennusteet muutamalle seuraavalle vuodelle, sekä selvitys siitä, miten yritys aikoo kattaa saneerauksesta aiheutuneet, sekä saneerausmenettelyn alkamisen jälkeen aiheutuneet kustannukset. Hakemukseen on liitettävä tilintarkastajan lausunto, mikäli hakemusta ei tehdä velkojien (vähintään kaksi velkojaa, joiden saatavat yhteensä edustavat vähintään viidennestä velallisen veloista) puolloilla. Tarkempia tietoja tarvittavista liitteistä löytyy yrityssaneerauslaista- ja asetuksesta.

Perusmuotoista saneerausmenettelyä ei kuitenkaan voida aloittaa (eikä saneerausohjelmaa voida vahvistaa), tai jo aloitettu menettely on keskeytettävä mikäli:

1) velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei
saneerausohjelman avulla voida poistaa
2) on todennäköistä, että velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien
kustannusten ja/tai menettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden kustannusten kattamiseen
3) on perusteltu syy olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan
perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen
4) on jokin muu perusteltu syy olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai
vahvistamiselle ei ole edellytyksiä.
5) velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen
6) velallisen edustaja on syyllistynyt, tai hänen epäillään syyllistyneen rikolliseen toimintaan

Yllä mainituista esteperusteista varhaisessa saneerausmenettelyssä sovelletaan ainoastaan kohtia 1, 2 ja 5.

Saneerausmenettelyn aloittamisella on myös erinäisiä oikeusvaikutuksia. Perusmuotoisessa saneerausmenettelyssä voimaan astuvat muun muassa saneerausvelkojen (ennen saneeraushakemuksen jättämistä syntyneiden velkojen) maksu- ja vakuudenasettamiskielto, perintäkielto, sekä ulosmittaus- ja täytäntöönpanokielto. Kyseisiä velkoja ei siis YSL 4:18 §:n mukaisia poikkeuksia lukuun ottamatta voida maksaa ennen saneerausohjelman vahvistamista. Kun saneerausohjelma vahvistetaan, edellä mainittuja velkoja lyhennetään maksuohjelman edellyttämällä tavalla.

Varhaisessa saneerausmenettelyssä edellä mainitut kiellot tulevat kyseeseen vain erillisestä hakemuksesta tuomioistuimen päätöksellä. Kiellot voidaan määrätä aluksi vain kolmeksi kuukaudeksi, mutta kieltoja on mahdollista pidentää 12 kuukauteen.

On myös hyvä huomioida, että edellä mainitut kiellot eivät kata hakemuksen jättämisen jälkeen syntyneitä uusia velkoja, jotka tulee maksaa normaalisti niiden erääntyessä.

Saneerausmenettelyn aloittamispäätöksessä tuomioistuin määrää yleensä myös selvittäjän, joka laatii saneerausohjelman. Selvittäjän tehtävänä on myös valvoa velkojien etua saneerausmenettelyssä.

Saneerausohjelma on yleensä monivuotinen ja sen noudattaminen on pitkälti velallisen vastuulla. Saneerausohjelman noudattamisen seurantaa varten voidaan kuitenkin määrätä valvoja, joka voi olla selvittäjä tai muu henkilö. Jos valvoja on määrätty, laatii tämä selonteon ohjelman toteutumisesta. Muussa tapauksessa selonteon laatii velkoja.

Saneerausohjelman mukainen velkajärjestely, tai koko saneerausohjelma voidaan myös määrätä raukeamaan. Velkajärjestely voi raueta, mikäli velallinen on olennaisella tavalla laiminlyönyt ohjelman mukaisten maksuerien suorittamisen velkojalle, rikkonut varojenjakokieltoa, tai jos saneerausohjelmassa määrätty mahdollinen muu raukeamisperuste toteutuu. Ohjelma voidaan määrätä raukeamaan myös esimerkiksi silloin, jos velallinen on muiden velkojien kustannuksella suosinut jotain tiettyä velkojaa, eikä rikkomus ole vähäinen, tai jos velallinen on rikkonut ohjelmaa niin olennaisesti, ettei ohjelman toteuttamiselle ole enää edellytyksiä. Myös mikäli velallisyhtiö myöhemmin asetetaan konkurssiin, aiheuttaa se pääsääntöisesti ohjelman raukeamisen.

Mikäli haluatte keskustella aiheesta lisää, olettehan rohkeasti meihin yhteydessä! Annamme myös mielellämme tarjouksen saneeraushakemukseen liitettävästä tilintarkastajan lausunnosta!

Lisätietoa yrityssaneerauksesta on saatavissa esimerkiksi seuraavien linkkien takaa:
Konkurssiasiamiehen sivuilta
Laki yrityksen saneerauksesta
Asetus yrityksen saneerauksesta