HT, KHT, JHT, KLT, KTM… Tilintarkastajan tai taloushallinnon asiantuntijan nimen perässä saattaa
komeilla melkoinen kirjainyhdistelmien kokoelma. Alan ammattilaisille lyhenteet ovat tuttuja, mutta monelle
ne voivat näyttää lähinnä kirjainviidakolta.
Mitä nämä lyhenteet oikeastaan tarkoittavat? Kertovatko ne koulutuksesta, ammattipätevyydestä vai
erikoistumisesta? Entä onko sillä merkitystä, löytyykö tilintarkastajan nimen perästä HT vai KHT?
Kaikki lyhenteet eivät tarkoita samaa asiaa. Osa kertoo korkeakoulututkinnosta, osa erikseen suoritetusta
ammattitutkinnosta ja osa tilintarkastajan erityispätevyydestä. Käydään siis läpi, mitä eri kirjainyhdistelmien
taakse kätkeytyy ja mitkä niistä ovat olennaisia tilintarkastajaa valittaessa.
HT ja KHT – tilintarkastuksen tutut kirjainyhdistelmät
HT – Hyväksytty tilintarkastaja
HT on tilintarkastusalan perustutkinto ja ensimmäinen askel hyväksytyksi tilintarkastajaksi. HT-
tilintarkastaja on suorittanut Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) järjestämän tilintarkastajatutkinnon ja
täyttää tilintarkastajalle asetetut koulutus-, kokemus- ja muut hyväksymisvaatimukset.
HT-tilintarkastaja voi tarkastaa esimerkiksi tavallisia osakeyhtiöitä, asunto-osakeyhtiöitä, yhdistyksiä ja
säätiöitä. Suurimmalle osalle pienistä ja keskisuurista yrityksistä HT-tilintarkastaja on täysin riittävä valinta.
KHT – Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja
KHT on HT-tutkinnon päälle suoritettava erikoispätevyys, joka liittyy erityisesti yleisen edun kannalta
merkittävien yhteisöjen, kuten pörssiyhtiöiden, pankkien ja vakuutusyhtiöiden, tilintarkastukseen.
KHT-tutkinto syventää tilintarkastajan osaamista vaativampiin tarkastustehtäviin. Vaikka nimitys juontaa
juurensa Keskuskauppakamariin, nykyisin myös KHT-tutkinnoista ja hyväksymisestä vastaa PRH.
On kuitenkin hyvä muistaa, ettei KHT ole automaattisesti parempi valinta jokaiseen tilintarkastukseen.
Esimerkiksi pienen osakeyhtiön tarkastuksessa HT-tilintarkastajalla voi olla juuri kyseiseen toimintaan
sopivampi käytännön kokemus.
JHT ja KRT – kun tilintarkastuksessa tarvitaan erityisosaamista
JHT – Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja
JHT on julkisen sektorin tilintarkastukseen erikoistunut hyväksytty tilintarkastaja. JHT-tilintarkastajat
työskentelevät esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien tarkastusten parissa.
Julkishallinnon tilintarkastuksessa on omia erityispiirteitään, sillä tarkastuksessa huomioidaan taloudellisten
tietojen lisäksi esimerkiksi julkisen talouden sääntely ja hallinnon lainmukaisuus. Tämän vuoksi julkisen
sektorin tarkastajilta edellytetään erityistä osaamista.
KRT – Kestävyysraportointitarkastaja
KRT on tilintarkastusalan uudempia kirjainyhdistelmiä. Se liittyy yritysten kestävyysraportoinnin
varmentamiseen eli esimerkiksi ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyvien tietojen
tarkastamiseen.
Kestävyysraportointi on noussut yhä näkyvämmäksi osaksi yritysten raportointia. KRT-pätevyys kertoo, että
tilintarkastajalla on erillinen hyväksyntä kestävyysraportoinnin varmentamiseen.
Kaikilta yrityksiltä ei kuitenkaan edellytetä lakisääteistä kestävyysraportointia tai sen varmennusta.
Tavallista tilintarkastajaa valitsevan pienyrittäjän ei siis yleensä tarvitse kiinnittää KRT-pätevyyteen erityistä
huomiota.
HTM ja JHTT – vanhoja tuttuja tilintarkastusalalta
HTM – Kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja
Ennen nykyistä HT-tutkintojärjestelmää Suomessa oli käytössä HTM-tutkinto. Se oli erityisesti pienten ja
keskisuurten yhteisöjen tarkastuksiin liittyvä tilintarkastajapätevyys.
Vuoden 2016 tilintarkastajauudistuksessa HTM-järjestelmä korvattiin nykyisellä HT-järjestelmällä. Tämän
vuoksi HTM-lyhenteeseen saattaa edelleen törmätä esimerkiksi vanhoissa tilintarkastuskertomuksissa tai
asiakirjoissa.
JHTT – Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja
JHTT oli aiemman järjestelmän mukainen julkishallinnon tilintarkastajapätevyys. Uudessa
tutkintojärjestelmässä sitä vastaa JHT-erikoispätevyys.
JHTT ei kuitenkaan ole pelkästään historiaa, sillä vanhan järjestelmän mukaisia JHTT-tilintarkastajia voi
edelleen olla rekisterissä siirtymäsäännösten perusteella. JHTT tarkastaja voi toimia tilintarkastajana
julkishallinnon puolella. Mikäli aikanaan JHTT tutkinnon suorittanut tilintarkastaja haluaa tarkastaa myös
muita yhteisöjä, tulee hänen täydentää tutkintoaan vastaamaan HT tarkastajan tutkintoa.
KLT, KTM ja KTK – taloushallinnon osaamista, mutta ei
tilintarkastajapätevyyttä
KLT – Taloushallintoalan asiantuntijatutkinto
KLT on erityisesti kirjanpidon ja taloushallinnon ammattilaisille suunnattu asiantuntijatutkinto. Se kertoo
vahvasta kirjanpidon, verotuksen ja taloushallinnon osaamisesta. KLT-tutkinnon suorittanut henkilö voi olla
esimerkiksi kokenut kirjanpitäjä tai taloushallinnon asiantuntija. KLT ei kuitenkaan yksin oikeuta toimimaan
lakisääteisenä tilintarkastajana.
KTK – Kauppatieteiden kandidaatti
KTK on kauppatieteiden alempi korkeakoulututkinto, joka suoritetaan tavallisesti ennen maisteriopintoja. Se
antaa perustan liiketoiminnan ja talouden ymmärtämiselle. Myöskään KTK ei ole tilintarkastajapätevyys,
vaikka soveltuva korkeakoulututkinto voikin olla osa tilintarkastajaksi kouluttautumisen polkua.
KTM – Kauppatieteiden maisteri
KTM on yliopistossa suoritettava ylempi korkeakoulututkinto. Kauppatieteiden maisteri on voinut erikoistua
esimerkiksi laskentatoimeen, rahoitukseen, johtamiseen tai markkinointiin. KTM-tutkinto antaa hyvän pohjan talousalan asiantuntijatehtäviin, mutta ei itsessään anna oikeutta toimia hyväksyttynä
tilintarkastajana. Siihen tarvitaan erillinen tilintarkastajapätevyys.
KTT – Kauppatieteiden tohtori
KTT on kauppatieteiden alan korkein yliopistollinen tutkinto, joka suoritetaan maisteritutkinnon jälkeen.
Tutkinto kertoo syvällisestä asiantuntemuksesta ja tieteellisestä tutkimusosaamisesta esimerkiksi
laskentatoimen, rahoituksen tai johtamisen alalla. Vaikka KTT on arvostettu akateeminen tutkinto, se ei
itsessään anna oikeutta toimia hyväksyttynä tilintarkastajana, vaan siihen vaaditaan erillinen
tilintarkastajapätevyys.
Tradenomi (AMK) – Ammattikorkeakoulututkinto
Myös tradenomi on taloushallinnon tehtävissä yleinen koulutustausta. Tradenomit voivat työskennellä
esimerkiksi kirjanpidossa, taloushallinnossa ja tilintarkastuksen avustavissa tehtävissä. Tradenomitutkinto
voi soveltuvine opintoineen antaa pohjan HT-tutkintoon hakeutumiselle, mutta se ei yksin tee henkilöstä
hyväksyttyä tilintarkastajaa.
Entä mikä on PIE-yhteisö?
Tilintarkastuksen yhteydessä saattaa tulla vastaan myös lyhenne PIE, joka tulee englannin sanoista Public
Interest Entity.
PIE-yhteisö tarkoittaa yleisen edun kannalta merkittävää yhteisöä, kuten pörssiyhtiötä, luottolaitosta tai
vakuutusyhtiötä. Näiden yhteisöjen tilintarkastukseen liittyy tavallista tiukempia vaatimuksia. PIE-yhteisöjen tilintarkastuksissa KHT-pätevyydellä on erityinen merkitys.
Mikä näistä lyhenteistä sitten ratkaisee tilintarkastajaa valittaessa?
Jos olet valitsemassa tilintarkastajaa yrityksellesi, kaikkein olennaisinta on varmistaa, että valitsemallasi
henkilöllä on tehtävään vaadittu hyväksytty tilintarkastajapätevyys. Meiltä SYS Auditilta löytyy osaamista HT-, KHT- ja KRT-pätevyydellä.
Useimmille pienille ja keskisuurille osakeyhtiöille sekä asunto-osakeyhtiöille HT-tilintarkastaja on riittävä.
KHT-pätevyys korostuu erityisesti suurten ja yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tarkastuksissa.
Julkishallinnossa tarvitaan puolestaan JHT-osaamista, ja lakisääteisessä kestävyysraportoinnin
varmennuksessa KRT-pätevyyttä.
Pelkkien kirjainten perusteella ei kuitenkaan kannata tehdä lopullista valintaa. Vähintään yhtä tärkeää on
tilintarkastajan kokemus juuri sinun yrityksesi toimialasta, toiminnan laajuudesta ja erityispiirteistä. Myös
yhteistyön sujuvuudella, tavoitettavuudella ja selkeällä viestinnällä on merkitystä.
Lopulta hyvä tilintarkastaja on paljon muutakin kuin kirjainyhdistelmä nimensä perässä.
Tilintarkastus voi olla muutakin kuin lakisääteinen velvollisuus. Parhaimmillaan se tarjoaa myös hyödyllisiä
havaintoja ja näkökulmia yrityksen toiminnan kehittämiseen. Meillä SYS Auditilla tärkeintä eivät ole pelkät
kirjaimet tilintarkastajan nimen perässä, vaan niiden takana oleva osaaminen, kokemus ja sujuva yhteistyö
asiakkaan kanssa. Uskomme, että meillä tilintarkastuksen vahvuus syntyy koko asiantuntijayhteisömme
monipuolisesta osaamisesta ja kokemuksen jakamisesta. Näin asiakkaamme saavat käyttöönsä yhden
tilintarkastajan asiantuntemuksen sijaan koko yhteisömme osaamisen.
Karoliina Kallio
Tilintarkastusassistentti